Tasonmittauksen palauttaminen liigan ja Ykkösen välille on kärkitoive Jalkapallolehden kyselyssä. Palloliiton pääsihteeri Marco Casagrande lupaa, että eri tahoja kuullaan laajasti ennen kuin uusista sarjajärjestelmistä päätetään syksyllä.
Ykkösen sarjajärjestelmä jakaa mielipiteitä myös sarjassa pelaavien seurojen kesken, mutta yhdestä asiasta seurajohtajilla on selvä yhteinen tahto. Kaikkien mielestä liigakarsinnat pitäisi palauttaa. Moni painotti vastaustaan vielä sanalla “ehdottomasti”.
“Esimerkiksi mikäli viime kaudella liigan toiseksi viimeiseksi jäänyt joukkue olisi joutunut karsimaan sarjapaikasta, se olisi Ykkösen näkökulman lisäksi värittänyt myös hieman mielenkiinnottomaksi jäänyttä liigaa”, Hakan urheilutoimenjohtaja Asko Jussila perustelee.
Jos karsinnat olisivat olleet ohjelmassa viime syksynä, niihin olisi päässyt juuri Haka, joka jäi nyt Ykkösen kakkosena nuolemaan näppejään SJK:n noustessa.
Näkemyseroja seurojen välillä syntyy kuitenkin siitä, millaiset karsinnat liigan ja Ykkösen välillä pitäisi pelata. Kahdeksan seuran edustajat esittivät samaa muotoa, jolla karsinnat on aiemmin totuttu pelaamaan: liigan toiseksi viimeinen ja Ykkösen toiseksi sijoittunut pelaavat kaksiosaisen karsinnan eurocup-säännöin. “Näin mielenkiinto kestäisi kauden loppuun asti”, Jipon toiminnanjohtaja Jouni Lehtimäki tiivistää.
HIFK:n päävalmentaja Jani Honkavaara ja Viikinkien urheilutoimenjohtaja Joonas Sarelius veisivät karsintaa piirun kohti Englannin kentiltä tuttua playoffs-muotoa. Heidän mallissaan Ykkösen toinen ja kolmas pelaisivat ensin vastakkain kaksiosaisen karsinnan, jonka voittaja pääsisi haastamaan liigan toiseksi viimeistä.
“Tulisi ainakin neljä mielenkiintoista peliä lisää”, Honkavaara perustelee.
“Tuon ‘välikarsinnan’ avulla tulisi lisää panosta loppukauden peleihin ja samalla täytetään väliä Ykkösen ja Veikkausliigan päättymisen välissä”, sanoo puolestaan Sarelius.
Vastaukset selviävät Jalkapallolehden Ykkösen seurojen operatiiviselle johdolle tekemässä sähköpostikyselyssä. Seurat saivat valita vastaajan keskuudestaan. Edellä mainittujen lisäksi seurojen vastaukset antoivat AC Oulusta urheilutoimenjohtaja Mika Nurmela, FC Jazzista toiminnanjohtaja Tomi Leivo-Jokimäki, KTP:stä sihteeri Jukka Vilkki, Hakasta toimitusjohtaja Markku Salminen (yhdessä Asko Jussilan kanssa), Ilveksestä toimitusjohtaja Toni Hevonkorpi, JJK:sta toimitusjohtaja Petro Punna sekä PK-35 Vantaasta joukkueenjohtaja Petteri Jutila.
Viimeisimmät liigakarsinnat pelattiin syksyllä 2010, jolloin JJK piti pääsarjapaikkansa FC Viikinkejä vastaan yhteismaalein 3–1.
Seuraava vuosi 2011 oli iso vedenjakaja edellisen sarjajärjestelmäuudistuksen vuoksi. Alunperin karsintoihin piti päästä vain Ykkösen voittajan, kun muutoksen vuoksi Veikkausliigan joukkuemäärää oltiin leikkaamassa 14:stä 12:een. Se oli tarkoitus toteuttaa niin, että kaksi putoaa pääsarjasta suoraan ja kolmanneksi viimeinen karsii Ykkösen parhaan kanssa.
Liigan joukkuemäärä putosi kahdella kuitenkin jo ennen kautta, kun Tampere United ja AC Oulu suljettiin liigasta talousongelmien vuoksi. TamU jätettiin kokonaan ulos kilpailutoiminnasta ja AC Oulu pudotettiin Ykköseen.
Näin ollen kauden päätteeksi karsintoja ei pelattu lainkaan, vaan jumboksi jäänyt RoPS putosi liigasta suoraan ja tilalle nousi Ykkösen voittaja FC Lahti.
Tuolloin myös Ykkösessä kävi kova myllerrys, kun sarjajärjestelmän muutos teki Ykkösestä kymmenen joukkueen sarjan vuodeksi 2012. AC Oulun mukaantulon myötä sarja oli paisunut ennen kautta 13-joukkueiseksi, joten häntäpäässä leikkuri oli armoton: kellot soivat syksyllä peräti neljälle joukkueelle, eikä tilalle noussut Kakkosesta kuin HIFK.
Ykkösen oikea joukkue- ja ottelumäärä onkin sitten seurojen johtoportaan mielipiteitä jakava asia. Nykyiseen ovat tyytyväisiä AC Oulun Nurmela, JJK:n Punna, FC Viikinkien Sarelius, Hakan Salminen ja Jussila, KTP:n Vilkki sekä HIFK:n Honkavaara.
Sarjan kasvattamista ehdottivat suoraan Jipon Lehtimäki (12 joukkuetta), FC Jazzin Leivo-Jokimäki (12 joukkuetta) ja PK-35 Vantaan Jutila (14 joukkuetta).
“Onko maailmassa muuta palloilusarjaa, jossa vaihtuvuus on 30 prosenttia? Toivon lisää urheilullista rotaatiota sarjojen välille”, Leivo-Jokimäki perustelee.
“14 joukkuetta, niin tulee mukava 26 ottelun kaksinkertainen selkeä sarja ja Kakkosen joukkueet pääsevät paljon reilummin nousemaan Ykköseen: selkeät lohkovoittajat, eikä mitään todella raakaa karsintaa enää sarjan päättymisen jälkeen”, Jutila tuumaa.
Ilveksen Hevonkorpi ei mainitse tiettyä joukkuemäärää, mutta hänen mielestään sen pitäisi olla sellainen, jolla sarjasta saadaan kaksinkertainen. Kymmenellä joukkueella se ei onnistu. “Kaksinkertainen sarja on urheilullisesti ja taloudellisesti tasapuolinen kaikille”, Hevonkorpi näkee.
Palloliiton kilpailupäällikkö Peter Lundström kehuu vuolaasti tämänhetkistä Ykköstä. “Mielestäni nykyjärjestelmä, 10 joukkuetta pelaa kolminkertaisen sarjan vapusta lokakuun alkuun, on parasta, mitä Ykköselle on tapahtunut vuosiin”, hän sanoo.
“Urheilullisuus kohtaa siinä todella hyvin. Se on perhanan kova sarja, kymmenen joukkoon ei oikein mahdu heikkoja. Lähtökohdiltaan se on ollut todella hyvä ja menestyksekäs”, Lundström jatkaa.
Nykyistä 27 ottelun määrää kilpailupäällikkö pitää onnistuneena, mutta kolminkertaisen sarjan pulmallisuuden hän tunnustaa. “Teknisesti se ei ole koskaan hyvä. Kolmannen kierroksen koti- ja vierasvastustajat määräytyvät ihan sattuman perusteella.”
Tiivis ja kova Ykkönen on onnistunut herättämään myös yleisön kiinnostuksen. Viime kaudella sarjassa tehtiin kaikkien aikojen katsojaennätys, kun ottelut keräsivät keskimäärin 1 048 katsojaa. Kokonaismäärä oli 141 399 ihmistä. Kasvua edelliskauteen kertyi peräti 39 prosenttia, mikä on huiman kova luku.
Kaikki merkit viittaavat siihen, että alkavalla kaudella tuhannen katsojan keskiarvo rikkoutuu taas. Viime kauden paras yleisöjoukkue Ilves jatkaa, liigasta pudonnut JJK kerännee hyvin väkeä myös Ykkösessä, ja sarjatulokkaiden HIFK:n ja Jazzin voisi kuvitella olevan niin kotona kuin vieraissakin vetovoimaisempia magneetteja kuin pudonneet Oulun Palloseura ja AC Kajaani.
Vaikka Ykkösen seurat ovat saaneet paikkakunnillaan yleisön hyvin liikkeelle, ne kokevat monelta osin jäävänsä vaille Palloliiton tukea. Muun muassa markkinoinnissa ja viestinnässä kaivattaisiin lisää potkua. Esimerkkinä käytettiin sitä, että Ykkösellä ei ole vieläkään virallisia Facebook-sivuja.
Palloliiton pääsihteeri Marco Casagrande kertoo samaistuvansa seurojen tilanteeseen, siirtyihän hän viime elokuussa nykyiseen tehtäväänsä Veikkausliigan TPS:n toimitusjohtajan paikalta.
“Haluamme kuunnella seurojen kritiikkiä tosi tarkasti. Tiedän oman taustan kautta, että ne tarvitsevat kaiken avun. Seurat tekevät nyt keväälläkin kauhean määrän töitä ja heidän pitää nähdä, että liitossakin tehdään pitkää päivää ja halutaan palvella.”
Hänen mukaansa liitossa tiedetään, että Ykköstä kannattaa markkinoida nykyistä paremmin. Muutoksia yritetään saada aikaan jo tämän vuoden aikana.
“Painotuksissa on selkeästi, että Ykkönen ja Naisten liiga pystyttäisiin huomioimaan paremmin. Pyrimme katsomaan, mitä kaikkea niiden osalta pystytään tekemään. Resurssit ovat aina tiukassa, mutta mietimme, miten ne kohdennetaan.“
Seuroja tuntuu jossain määrin korpeavan myös se, että Palloliitossa ei ole ketään yksittäistä työntekijää, joka kantaa päävastuun Ykkösestä. “Viilauksia täytyy tehdä jatkuvasti. Kiinnitämme huomiota, kuka tekee mitäkin Ykkösen eteen. Liitossa on paljon ihmisiä, joiden tehtävänä on hoitaa omalta osa-alueeltaan heille kuuluvia asioita kaikilta sarjatasoilta”, Casagrande sanoo.
Hän muistuttaa välillä esiin nousseesta ajatuksesta, että pääsarjojen asioita Veikkausliigasta Kakkoseen hoitaisivat yhteiset henkilöt. Tätä pohdittiin myös edellisen sarjajärjestelmäuudistuksen aikaan.
Viime aikoina esillä on ollut Veikkausliigan laajentaminen 14 tai jopa 16 joukkueen sarjaksi. Kyselyssä puolet Ykkösen seurajohtajista arvioi, että pääsarjan paisuttaminen heikentäisi Ykkösen urheilullista tasoa – ainakin hetkellisesti. Toisaalta paikkoja olisi tarjolla uusille, potentiaalisille seuroille.
“Kakkosessa on vielä isoja jalkapallokaupunkeja, muun muassa Kokkola ja Mikkeli, sekä monia pienempiä paikkakuntia, joissa jalkapallo on ykköslaji”, FC Jazzin Leivo-Jokimäki muistuttaa.
Yksi Ykköseen heijastuva tekijä tulevaisuudessa onkin myös Kakkosen lohkojen määrä. Edellisessä sarjajärjestelmän uudistuksessa esillä oli kolmen kymmenen joukkueen lohkon malli, mutta Palloliiton päätöksentekoelimissä joukkueita haluttiin lopulta yksi lohkollinen lisää. Kun Ykkönen tiivistyi samaan aikaan kymmenpaikkaiseksi, Kakkosen lohkovoitosta ei nyt ole voitu palkita suoralla nousulla Ykköseen.
Myös Ykkösen seurajohtajien puheista kumpuaa ajatus, että tulevaisuudessa Kakkosen lohkovoittajat olisi mielekästä palkita suoralla nousulla. Se edellyttäisi kolmanneksi korkeimman sarjatason joukkuemäärän leikkaamista. Monet toivottaisivat tämän tervetulleeksi siksikin, että nyt Kakkosessa joukkueiden taso nähdään liian kirjavana varsinkin heikoimpien osalta.
“Lähtisin kaventamaan joukkuemäärä Kakkosen häntäpäästä. Kun olisi kolme 10 joukkueen lohkoa, Kakkonen olisi aika tasokas”, Leivo-Jokimäki arvioi.
Liigan, Ykkösen ja Kakkosen sarjajärjestelmiin on luvassa joka tapauksessa muutoksia kaudelle 2016. Pohjaselvitystä niille tekee parhaillaan Palloliiton pääsihteeri Casagrande.
Casagranden mukaan keskustelut on aloitettu viime vuoden lopulla ja tämän vuoden alussa tilaisuuksissa, joissa paikalla on ollut myös Ykkösen edustus. Pelaajilta, seuroilta ja muilta toimijoilta kerätään parhaillaan mielipiteitä kyselyllä. Sen tulokset käydään läpi nyt keväällä liigan ja liiton hallituksissa.
“Vastauksia on tullut paljon ja pelaajatkin ovat olleet mukana. Monet ovat halunneet antaa mielipiteensä. Se on hyvä signaali: he uskovat, että sillä on merkitystä”, Casagrande sanoo.
Loppukesästä, elo–syyskuussa, liittohallitus nimeää työryhmän, joka keräämiensä tietojen pohjalta esittää oman esityksensä. Lokakuussa liittohallitus päättää, mitkä ovat sarjajärjestelmät vuodesta 2016 eteenpäin. Vaikutus sarjoihin näkyy luonnollisesti jo ensi kaudella nousijoiden ja putoajien määrissä.
Ykkösen seurojen toivomaan liigakarsintojen paluuseen Casagrande ei ota vielä enempää kantaa, mutta myöntää, että mutu-tuntuman perusteella kannatus niiden paluulle on suhteellisen laajaa.
Oli valittava sarjajärjestelmä lopulta mikä tahansa, Casagranden mielestä se on pidettävä muuttumattomana vähintäänkin 3–4 vuotta. “Sitä on turha on avata aikaisemmin, vaan on pakko hankkia kokemuksia. Aina se on jonkun mielestä huono ja aina löytyy vastustajia. Täytyy antaa hetken aikaa ihmisten sulatella”, pääsihteeri perustelee.
Hän korostaa, että asiaa täytyy katsoa kokonaisuutena, ei pelkästään liigan, Ykkösen tai Kakkosen näkökulmasta. Keskusteluissaan muiden pohjoismaiden ja muutamien muiden Euroopan maiden liigoista vastaavien henkilöiden kanssa Casagrande kertoo huomanneensa, että keskustelu oikeasta sarjajärjestelmästä on ikiliikkuja.
“Jokaisessa maassa on jatkuvasti mietinnässä, miten tämä voitaisiin tehdä paremmin. On hyvä tietää, mitä muualla tehdään ja ottaa sieltä kokemuksia ja vaihtoehtoja, mutta meidän pitää löytää ratkaisu, mikä meille sopii parhaiten. Kukaan muu ei sitä tiedä kuin me Suomessa.”