Veikkausliigassa televisiointi on muuttunut liki joka kausi. Tämä vuosi on kaikista heikoin: otteluita voi nähdä pelkästään nettilähetyksinä. Epävarmuudessa seurojen on ollut vaikea suunnitella tulevaisuuttaan ja katsojien rakentaa rutiineja jalkapallon katsomiseen. Tunnelin päässä pilkistää valoa, mutta tuleeko se televisioruudulta?

Veikkausliigan televisioinnin lähihistorian surkeimpia aikoja elettiin tämän vuoden maaliskuussa, vaikka talvi oli ollut nurmille armollinen, eikä kukaan ollut tällä kertaa muuttanut sarjajärjestelmää. Veikkausliigalla ei ollut kauden kynnyksellä toimivaa televisiosopimusta, kun Urho-tv oli ajautunut talousongelmiin. Veikkaus seurasi tilannetta ja aloitti oman nettitelevisionsa suunnittelun muiden vaihtoehtojen kariutuessa.

Kolme viikkoa ennen sarjan alkua Veikkauksella oli vasta suuntaviivat, kuinka tv-vaihtoehtojen epäonnistuessa sarjan pääsponsori voisi toteuttaa Veikkausliigan nettitelevisioinnin. Kolmessa viikossa osapuolet sopivat kustannuksista ja toteutuksesta. Lopputuloksena Veikkaus-tv näyttää tällä kaudella 50 ottelua. Yhden ottelun tuotantokustannukset ovat vaatimattomat 6 000–10 000 euroa, Veikkauksen yhteyspäällikkö Juha Laasila kertoo.

Jälleen katsojat joutuivat omaksumaan uuden rutiinin kotimaisen jalkapallon seuraamiseen. Alaikäisiltä Veikkaus-tv:n ikäraja periaatteessa sulkee pelin kokonaan, eikä vedonlyöntiin tottumattomien ole ollut helppo löytää lähetyksiä. Keskimäärin Veikkaus-tv:n otteluita on katsonut reilut 3 000 jalkapallon ystävää. Laasilan mukaan se on kuitenkin enemmän kuin millään muilla Veikkaus-tv:n lähetyksillä yksittäisiä La Ligan otteluita lukuun ottamatta.

Urho-tv ei ole kuitenkaan vielä kokonaan lopettanut, vaikka sillä ei olekaan tällä hetkellä toimintaa eikä sitä myötä tuloja. Omistajat ja hallitus selvittävät parhaillaan, löytyykö Urholle vielä toimintamahdollisuuksia Suomen urheilumediamarkkinoilla. Aika alkaa käydä vähiin. ”Mahdollisuudet vielä on, mutta lähiviikkojen aikana täytyy tulevaisuudensuunnitelmien olla selvillä”, Urho-tv:n operatiivinen johtaja Markku Korhonen kertoo.

Ruotsalaisomisteinen Urho-tv rynni näyttävästi Suomen maksutelevisiomarkkinoille vuonna 2009 kaappaamalla itselleen jääkiekon SM-liigan lähetysoikeudet. Pian uuden urheilukanavan ohjelmistoon tuli myös muita suomalaisia palloilusarjoja, kuten Veikkausliiga. ”Urho-tv uskoi Veikkausliigaan. Ykköstuote oli jääkiekon SM-liiga, mutta Veikkausliiga tuli heti kakkosena”, Korhonen muistuttaa.

Korhosen mukaan Urho-tv:n akilleenkantapääksi eivät niinkään muodostuneet tuotot, sillä tilaajamäärä oli Suomen ohueen maksutelevisioperinteeseen nähden yllättävänkin hyvällä tasolla. Sen sijaan sisältöjen kustannukset – tuotantokulut ja korvaukset lähetysoikeuksista – olivat suhteettoman kalliita. ”Yrityksen perustamisvaiheessa on ollut ehkä vähän euforinen tunnelma. Silloin uskottiin rajusti suurempaan kysynnän kasvuun – sellaiseen, mitä Suomessa ei ole tapahtunut – ja annettiin liian raskaita sitoumuksia”, Korhonen selvittää.

Näitä sitoumuksia Urho ei pystynyt täyttämään, joten tällä hetkellä Veikkausliiga kuuluu kanavan velkojiin. Summa on kuusinumeroinen, mutta tarkemmin kukaan ei suostu luvuista puhumaan. Veikkausliigan toimitusjohtajan Timo Marjamaan mukaan seurat tuskin koskaan näkevät näitä rahoja.

Veikkausliigan lähetykset ovat viimeiset kaksikymmentä vuotta pomppineet kanavalta toiselle kuin flipperipallo. Sarjaa ovat vuorotellen näyttäneet käytännössä kaikki varteenotettavat toimijat Suomessa: Yle, MTV3, Nelonen, Canal+, Urheilukanava… Useimpien kohdalla Veikkausliiga-lähetykset ovat jääneet lyhyiksi, muutaman vuoden pituisiksi jaksoiksi. 2000-luvulla monella kaudella käytäntö on ollut, että Veikkausliigaa on näytetty tipoittain useammalla kanavalla.

Urho-tv teki Veikkausliigan kanssa viisivuotisen sopimuksen vuonna 2010, kun sarjan trendi oli kääntynyt laskuun. Hieman aiemmin, vuonna 2007 Veikkausliiga eli kultakauttaan. Nosteessa Viasat tarjosi lehtitietojen mukaan Veikkausliigalle sopimusta, jonka taloudellinen arvo olisi ollut merkittävä. Ilmeisesti Viasatin tavoite oli saada jalkapallon pääsarjasta hyvä ponnahduslauta Suomen markkinoille. Televisioinnin lisäksi pakettiin olisi kuulunut myös pääyhteistyökumppanuus, mikä taas olisi tarkoittanut suomeksi nykyisen pääpartnerin eli Veikkauksen torjumista.

Tähän ei lopulta oltu valmiita, joten sopimus jäi tuolloin syntymättä.  Jää siis ikuiseksi arvoitukseksi, mitä Viasat-yhteistyö olisi liigalle poikinut – ainakin sen, että nyt ei puhuttaisi enää Veikkausliigasta. Voi tietysti olla, että realiteetit olisivat iskeneet vasten kasvoja myös Viasatille, ja lopputuloksena ovi olisi käynyt ulospäin, kuten Veikkausliigan televisiointisopimuksissa on tapana ollut.

Maksukanavien menestysmahdollisuuksiin Suomessa verrattuna esimerkiksi muihin Pohjoismaihin vaikuttaa se, että vapaasti näkyvillä kanavilla on vahva sisältö. ”Täällä ovat karkit päältä urheilusta vapaasti katsottavissa. Esimerkiksi Ruotsissa jalkapallon MM-kisat oli jaettu vapaiden kanavien ja maksu-tv:n kesken. Tämän vuoksi maksu-tv:ssä Suomessa täytyy olla muskelia, eli isot toimijat ovat siinä vahvoilla”, Korhonen sanoo.

Täsmennettäköön, että MM-kisoja näyttivät Ruotsissa STV ja TV4, jotka ovat vapaita kanavia.

 

Markku Korhosella riittää näkemystä suomalaisen pääsarjajalkapallon lähetyksiin, sillä hän siirtyi Urho-tv:lle vuonna 2011 sisältöjohtajaksi suoraan Veikkausliigan viestintäjohtajan paikalta. Hän on ollut lyhyen myös muun muassa MyPan viestintäpäällikkö. Veikkausliigan tämän hetkinen televisionäkyvyys – tai siis -näkymättömyys – vetää Korhosenkin mielen matalaksi.

”Tilanne on synkkä, ei muuta voi sanoa. On vaikea muistaa aikaa, jolloin Veikkausliigaa ei olisi näkynyt televisiossa ja vaikea löytää muualta Europasta paikkaa, jossa jalkapallon pääsarja ei näkyisi televisiossa”, hän vertaa.

Korhonen muistuttaa, että jo useamman vuoden ajan myös Urho-tv-sopimuksen aikaan tilanne oli se, että Urholla ei ollut enää jatkuvaa lisenssiä kaikkiin otteluihin, ja Veikkausliigalla oli oikeus solmia myös muita televisiosopimuksia. Vapaasti näkyvä Kutonen lähetti kausina 2012–13 yhteensä parikymmentä ottelua, mutta siihen se jäi, koska kanavan toimilupa ei sallinut urheilulähetyksiä.

Korhonen ei jaksa uskoa, että Veikkausliigaa nähtäisiin pikapuoliin televisiossa viikottaisella vakituisella ohjelmapaikalla – edes Ylen kanavilla. ”Näyttää, ettei sitä ole tulossa. Ylellä ei olla laajemmin sitoutumassa mihinkään kotimaiseen lajiin, toki yksittäisiä lajeja näytetään vuorotellen. Kesäaikaan on yleensä paljon erilaisia arvokisoja, ja niihin Yle selvästi satsaa rajusti”, Korhonen sanoo omana arvionaan.

Veikkausliigan seurat eivät ole luonnollisestikaan tyytyväisiä nykytilanteeseen. Toisaalta tosiasiat on tunnustettu. Kuopion Palloseuran markkinointipäällikön Tero Taipaleen mielestä Veikkaus-tv on toiseksi paras vaihtoehto. ”Totta kai parasta olisi, että liiga tulisi kansalliselta vapaalta kanavalta, mutta kun sitä vaihtoehtoa ei ole, niin tämä netti-tv on ihan ok.”

Tilanne on osaltaan innostanut seuroja kehittämään entisestään myös omia striimauspalveluitaan. KuPSin otteluissa tällä kaudella jalansijaa on saanut KuPS-tv, jonka lähetyksistä vastaa Mikko Seppälä apunaan Viki Savonen. ”Kaksi miestä tekee hartiavoimin töitä. Ilman ukkojen panosta emme olisi pystyneet toteuttamaan sitä tuossa laajuudessa”, Taipale kiittelee. ”Onhan siinä oma humoristinenkin puolensa, kun Mikko selostaa Turun murteella kuopiolaista jalkapalloa”, Taipale kuvaa.

HJK:lla on puolestaan oma HJK-tv:nsä. “Investoinnit ovat tässä etupainotteisia, kulut on pystytty kattamaan. Oma kanava tarjoaa meille mahdollisuuden tuottaa sisältöä, mitä kukaan muu ei voi tarjota”, seuran markkinointijohtaja Sari Mikkonen-Mannila kertoo.

Liiganousija Seinäjoen Jalkapallokerhon kotiottelut on näytetty tällä kaudella Ilta-Sanomien IS-tv:ssä. SJK:n toimitusjohtajan Kari Martosen mukaan taustalla on jo useamman vuoden yhteistyö Ilta-Sanomien kanssa. Suoranaista taloudellista hyötyä IS-tv:n lähetyksistä ei SJK:lle ole, vaan edut tulevat näkyvyyden kautta. “Seuralle on iso asia, että pelit näkyvät jotakin kautta. Kuluja tulee siitä, kun kuvaukset toteutamme itse. Kokonaisuus menee varmaan plusmiinus nollalla”, Martonen arvioi. Hän ei tiedä SJK:n kotipelilähetysten tarkkoja katsojalukuja, vaan odottaa yhteenvetoa kauden päätyttyä.

Taloudellisesti striimien merkitys onkin pieni. Alkukaudella KuPS-tv:n lähetykset näytettiin ilmaiseksi, mutta kun lisämausteiksi ovat tulleet muun muassa hidastukset ja monikamera-ajot, nyt lähetyksistä peritään viiden euron maksua. Sen periaatteena on Taipaleen mukaan saada kulut pois.

Ilmaislähetyksiä KuPS-tv:llä väijyi jopa pari tuhatta katsojaa, mutta maksullisiakin otteluita on seurannut 500–1000 ihmistä. Taipale näkee nettilähetykset nimenomaan lisäpalveluna esimerkiksi eri puolilla Suomea asuville sudeettisavolaisille, eikä pelkää sen vaikuttavan yleisömääriin paikanpäällä. ”Totta kai Veikkausliiga-joukkueen pitää luottaa, että tuote sinänsä on niin hyvä, että sitä tullaan katsomaan paikan päälle. Kun vettä vihmoo, striimi voi viedä muutaman katsojan, mutta jos se vaikuttaa enemmän, sitten on itsellä peiliin katsomisen paikka, eikä ottelutapahtuma ole onnistunut.”

HJK:n osalta tiedot seuran omien lähetysten katsojaluvuista jäävät vielä hämärän peittoon. “Katsojamäärät ovat kehittyneet myönteisesti. Lukuja emme tässä vaiheessa julkista”, Mikkonen-Mannila linjaa.

Tero Taipale kertoo, että Veikkausliiga-seurat ovat myös yhteydessä toisiinsa striimipalvelujen toteuttamisesta. Hän uskoo, että nettilähetyksille on paikkansa siinäkin tapauksessa, jos liiga palaa televisioon. Myös Sari Manninen-Mannila kertoo, että HJK-tv:n kehittäminen jatkuu riippumatta siitä, millaisia televisiosopimuksia Veikkausliiga tekee.

Esimerkiksi yhteistyökumppaneille perinteisellä televisionäkyvyydellä on kuitenkin yhä arvonsa. ”Internetin kautta katsominen on vielä melko uutta. Se ei ole vielä niin tuttua, vaan enemmän hevijuusereiden juttu. Televisio on helpompi myydä, koska suurin osa katsoo vielä saippuasarjansa televisiosta. Kun se vinksahtaa niin, että Kauniit ja rohkeat katsotaan netin kautta, tilanne menee uusiksi”, summaa Taipale, joka tällä kaudella on nähty KuPSissa vielä kentälläkin sekä pelaajana että valmentajana.

Kun Veikkausliiga ei näy televisiossa, tulevaisuuden konseptia on kokeiltu kahdesti Veikkaus-tv:ssä. Futiskierroksen idea on vähän sama kuin radion perinteisellä jalkapallokierroksella: liigapaikkakuntia kierretään studion kautta ja kun jossain tulee maali, lähetys viedään sinne. Futiskierroksella on kuitenkin pääottelu, josta kuva vierailee lyhyemmin muilla paikkakunnilla.

”Seurajoukkueisiin sitoutuneita katsojia on niin vähän, että se ei oikein riitä liiketoimintaan. Monelle muulle 90 minuutin ottelun katsominen voi olla liikaa. Tämä viihteellisempi muoto sopii myös heille, jotka eivät kannata mitään joukkuetta”, Timo Marjamaa avaa.

Pienellä rahalla tehdyt yhden kameran tuotannot asettavat rajat Futiskierrokselle. Esimerkiksi pääottelu ei näy pienessä ruudussa muita otteluita näytettäessä, koska yhden kameran tuotannossa ratkaiseva keskitys voisi lähteä pikkuruudun alta. Marjamaa veisi Futiskierroksen mielellään televisioon, jos vain kanavan resurssit riittävät.

Myös Korhonen uskoo, että Veikkausliigan näkyvyys voisi toteutua tällä mallilla perinteisessä televisiossakin. ”Siinä suomalaisjalkapallon pahimmat heikkoudet eli olosuhteet eivät näytä niin pahalta. Se, että kamerat eivät ole niin korkealla ja kenttä on varsinkin kauden alussa huono, ei haittaa niin paljon, kun ei jäädä piehtaroimaan yhteen otteluun, vaan käydään kierrosta läpi”, hän arvioi.

Marjamaan ensi kauden tavoite on palauttaa Veikkausliiga televisioon. Puhtaassa markkinataloudessa vaihtoehtoja ei välttämättä löydy, mutta onneksi Ylellä on muitakin tehtäviä. Ylen toimintaperiaatteiden mukaan yhtiön pitää tuottaa, luoda, kehittää ja säilyttää kotimaista kulttuuria. Toisaalta Ylen pitäisi tarjota monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia. Hieman vaikeasti tulkittavista periaatteista monipuolisuus jyräsi tällä kaudella kotimaisuuden. Ylen urheiluoikeuksien päällikön Robert Portmanin mukaan jalkapallon MM-turnaus osittain esti Veikkausliigan näyttämisen, sillä yhdessä kesän urheilusisällöstä olisi tullut liian jalkapallopainotteinen.

Sen verran Yleltä löytyi tilaa, että HJK:n eurocupin kotipelit Apoelia ja Rapid Wieniä sekä näytösottelu Barcelonaa vastaan tulivat suorina lähetyksinä.

Mikkonen-Mannilan mukaan HJK kävi niiden tiimoilta neuvotteluja monien osapuolien kanssa. Edellä mainitut ottelut olivat TV2:lla lähetyspäivän katsotuimmat ohjelmat.

Portman pitää Veikkausliigan tämän kauden ratkaisukierrosten näyttämistäkin epätodennäköisenä. Portman ja Marjamaa sanovat suoraan, että ensi kaudella Veikkausliigan mahdollisuus on Ylen Urheiluviikonlopussa. Urheiluviikonloppu näytti laajasti suomalaista palloilua viime talvena ja jatkaa samalla linjalla syksyllä.

Ylen televisioinnin toteutuessa myös stadioneilla käyvien katsojien pitäisi jälleen omaksua uusia rutiineja, sillä esimerkiksi sunnuntaisin televisioinnin takia Veikkausliigaa pitäisi pelata totuttua aiemmin. Ylen Portman on katsonut molemmat Futiskierros-lähetykset. ”Kierrosten toteuttaminen liikkuvan kuvan kanssa on kiinnostava avaus. Radiossahan saman konseptin kierrokset ovat olleet meillä perinteisesti hyvin suosittuja”, Portman sanoo.

Marjamaa tavoittelee ensi kaudelle noin kymmenen suoran tv-ottelun pakettia. Futiskierros on hänestäkin mahdollinen vaihtoehto myös televisioon. Veikkaus toivoisi myös oikeaa tv-sopimusta, jota Veikkaus-tv voisi täydentää. Jos tv-sopimus toisi useamman vuoden jatkuvuutta, myös Veikkaus-tv voisi sitoutua useammaksi vuodeksi. Toisaalta Veikkauksen sponsorisopimus nimikkosarjansa kanssa päättyy ensi kauteen, mikä vaikuttaa mahdollisesti myös Veikkaus-tv:n mahdollisuuksiin.

”Futiskierros istuisi mielestäni hyvin Ylen tehtävään. Yle toteuttaa tehtäväänsä, kun se on poiminut laajalla tavalla erilaista urheilua. Veikkausliiga vaan ei ole vielä liittynyt siihen”, Marjamaa pohtii.

Juttua muutettu 27.8.: Täsmennetty televisiokanavia, jotka näyttivät MM-kisoja Ruotsissa.