Haka antoi entiselle juniorilleen Kalle Multaselle mahdollisuuden onnistua ja hän käytti sen täydellisesti. Hattutemppuja toisensa perään tehtaillut Haka-kärki siirsi yli 30 vuotta vanhan Ykkösen maaliennätyksen uudelle kymmenluvulle. Mikä oli huippukauden resepti?

Ykkösen tuloksia pitkin kesää tiirailleet eivät voineet välttyä ainakaan yhdeltä nimeltä: Multanen. Se vilkkui tilastoissa Hakan kohdalla kierros toisensa jälkeen. Etunimellä Kalle tunnettu hyökkääjä teki Hakalle lopulta hurjat 30 maalia. Sillä hän nappasi paitsi Ykkösen maalikuninkuuden, myös rikkoi samalla sarjan 33 vuotta vanhan maaliennätyksen. Kaudella 1981 silloisessa I divisioonassa OTP:n puolalainen Wladyslaw Dabrowski teki 26 osumaa.

”Olihan kausi todella hyvä, ei sitä voi kieltää. Itsellä oli niin monta hienoa peliä, joissa sai tehtyä useamman maalin tai voittomaalin. Kun tuota määrää miettii ja varsinkin loppukautta, onhan se ihan älytöntä, miten niitä alkoi tulemaan”, 25-vuotias Multanen aprikoi. ”Jotenkin siinä tuli sellainen olo, että pystyn tekemään maaleja joka pelissä. Se oli sellainen ketsuppipulloilmiö.”

Mutta miten ketsuppipullon korkki saatiin irti ja lopulta kokonaan kadoksiin? Tärkeintä oli, että Haka loi Multaselle mahdollisuudet onnistua. Multanen käytti saamansa tilaisuuden, kiitti täydellisesti luottamuksesta – ja teki 55 prosenttia joukkueensa kauden kaikista maaleista Ykkösessä.

”Kalle pelasi upean kauden ja täytti kaikki ne odotukset, joita asetettiin, kun hänet meille hankittiin”, Hakan toimitusjohtaja Markku Salminen kehuu.

Suurimpana kuninkaantekijänä hääri Hakan päävalmentajana menneellä kaudella työskennellyt Juho Rantala. Joukkueen hyökkäämistä hiottiin pieniä yksityiskohtia myöten, mikä näkyi esimerkiksi siinä, kuinka usein kärki pääsi irtautumaan vapaaksi.

”Sain tehdä sitä, missä olen hyvä: enemmän pystyynjuoksua kuin sitä, että tulen vastaan. Minun ei tarvinnut yrittää olla target-pelaaja; että lyökää pallo minulle, niin pidän sen”, Multanen kuvaa.

Rantala intoutuu vertaamaan Haka-hyökkääjää jossain määrin Thomas Mülleriin: molemmat ovat vastustajalle vaikeita vartioitavia, kun pysyvät koko ajan liikkeessä. ”Pyrimme luomaan asetelman, että Kalle sai itsestään kaiken irti. Yritimme auttaa siinä, ja hän käytti mahdollisuutensa. Toki 30 maalia on sellainen määrä, että lopulta kaikki menee”, Rantala päivittelee.

Hyökkääjä siirtyi Hakaan täksi kaudeksi Ilveksestä, jossa hän laukoi 12 osumaa Ykkösessä kaudella 2013. Sillä irtosi neljäs sija maalipörssissä, jonka vei nimiinsä tuolloin Hakassa pelannut Jussi Aalto (15 maalia).

”Jo ensimmäisissä treeneissä näki, että Kalle on hyvin varma viimeistelijä. Viimeistelyprosentti oli todella kovaa luokkaa. Hänellä on aina jokin idea viimeistelyssä, harvoin hän laittaa silmät kiinni sinne päin. Kalle seuraa vastustajan maalivahdin liikkeitä ja pyrkii samanlaisiin, varmoihin ratkaisuihin”, Rantala arvioi.

Tähän kauteen valmistautuessa Multasta auttoi, että hyökkääjä pääsi harjoittelemaan – Rantalaa lainaten – kuin ammattilainen. Talvellakin joukkue treenasi kahdesti päivässä, kun Ilveksessä tämä ei ollut mahdollista pelaajien siviilitöiden takia. Multanen käytti tilanteen hyödykseen: päävalmentaja kehuu hänen harjoitelleen alusta asti hyvin ja pysyneen terveenä, mikä on tietysti perusedellytys onnistuneelle kaudelle.

Hakan kakkosvalmentaja Asko Jussila muistelee maalintekijän määrätietoisuuden näkyneen Multasessa jo silloin, kun hän valmensi nuorukaista ensimmäisen kerran B-junioreissa. ”Kallella on ollut aina kova halu ja hinku tehdä maaleja. Vaikka peli on jo ratkennut, hän haluaa vielä tehdä reppuja. Hän pelaa jokaisen tilanteen loppuun: jos pallo pyörii, niin Kallekin on elossa. Sama tahti on harjoituksissakin, hän vaatii paljon itseltään”, Jussila kertoo.

Multanen puolestaan suitsuttaa Hakan harjoittelua. ”Se miten Rantala halusi meidän treenaavan, oli jalkapalloa. Emme tehneet esimerkiksi mitään juoksujuttuja, jos se ei liittynyt pelaamiseen. Se sopi minulle hyvin.”

Hyökkääjän onnistumisissa on erittäin tärkeää myös tunne, että pelaajaan luotetaan aidosti, ja se myös näytetään. Kun Multaselle oli päätetty antaa Hakan pelissä iso rooli, siitä myös pidettiin kiinni.

Multanen oli Hakan avauskokoonpanossa kahta vaille kaikissa Ykkösen otteluissa. Niissä kahdessakin hän tuli kentälle viimeistään toisella jaksolla. Vaihtoon hyökkääjä kutsuttiin ainoastaan neljästi – niistäkin kaksi oli vain loppuhetkien kosmetiikkaa. ”Totta kai se auttoi, että sain vastuuta koko ajan. Luulen, että pelasin nyt tosi paljon enemmän ysikymppisiä kuin niinä kahtena vuotena, kun olin Ilveksessä”, Multanen sanoo.

Ja mikäs vastuuta oli antaessa, kun mies osoitti maalijyvän löytyneen heti kauden alusta alkaen. Kun Multanen kävi kentällä Hakan kaikissa 27 Ykkösen ottelussa, maaleitta hän jäi niistä vain joka kolmannessa. Kruunuja olivat peräti neljä hattutemppua Ykkösessä.

Vertailun vuoksi: kun Wladyslaw Dabrowski teki 26 osuman ennätyksensä, I divisioonassa pelattiin loppusarja mukaan lukien yhteensä 29 ottelua.

Kun Multasen kauden määrään lasketaan mukaan kaikki viralliset ottelut eli myös Suomen cup, saldoksi saadaan 41 maalia 32 pelissä. Cupissa Multanen paukutti hattutemput Kakkosen Klubi-04:n ja Atlantiksen sekä Kolmosen Siilinjärven Palloseuran verkkoihin. SiPSiä vastaan maaleja kertyi neljä.

Urheilumaailman toistetuimpia kliseitä on, että onnistumiset ruokkivat onnistumisia, mutta sitä jankataan kyllästymiseen asti, koska asia on juuri niin. Näin Multasellekin kävi. ”Kausi oli nappisuoritus, eikä varmaan joka vuosi päästä noin koville lukemille. Siellä tuli näitä ryppäitäkin. Joukossa oli monta tärkeää hattutemppua, joilla edettiin voittoihin”, Hakan apuvalmentaja Asko Jussila sanoo.

Suomen kentiläkin hattutempun laukonut pelaaja on totuttu palkitsemaan knallilla. Jalkapallokirjoittaja Esko S. Lahtisen mukaan perinne juontaa juurensa alkuperämaan kunnioittamiseen ainakin mielikuvatasolla: englantilaisille herrasmiehillehän kuuluvat knallit, kuten Yleisradion takavuosien kuunnelmasarjakin kertoo.

Multaselle knalleja alkoi kertyä kotiinviemisiksi siinä määrin, että kotona tyttöystävä sanoi painavan sanansa: hatuille ei tahtonut löytyä sisustuksesta paikkaa. Multanen meni vitsailemaan asiasta pelin jälkeisessä haastattelussa ja seikka päätyi Aamulehden juttuun asti. ”Tyttöystävä käski kertoa, että nyt ne ovat esillä”, Multanen myhäilee.

Jo liki ikämiesikään ehtineen divarin maaliennätyksen rikkoutumista osattiin uumoilla jo kesällä, mutta sen uskottiin menevän Oulusta toiseen työväen palloilijoiden leiriin. Alkukaudesta Seinäjoelta KTP:n riveihin lainalle siirtynyt Jussi Aalto mätti kotkalaisille maaleja siihen tahtiin, että pitkään vääjäämättömiltä näyttivät piikkipaikat niin vihreävalkoisille sarjataulukossa kuin Aallolle maalipörssissä.

”Ennen kauden alkua halusin voittaa maalikuninkuuden. Tein hyvin maaleja, mutta Aalto painoi sellaista tahtia, että ajattelin, että ei ole mitään saumaa. Sitten aloin miettimään määrää, että olen tyytyväinen, jos saan vain tehtyä paljon. En kuitenkaan saa tuota jätkää kiinni”, Multanen kertaa.
”Vaikka Viikinkejä vastaan tein kolme, en vielä siinäkään vaiheessa uskonut, että pääsen Aallosta ohi.”

Vuosaaresta haetun vierasvoiton jälkeen 11. syyskuuta Tehtaan kentän vajaat 1700 katsojaa viettivät puoliaikaa kauden kolmannessa ja viimeisessä Pirkanmaan paikallisottelussa. Tuskin kukaan osasi edes villeimmissä ajatuksissaan aavistaa, mitä hetken päästä tuleman piti. Kesän aiempia maakunnan derbyjä hallinnut vierasjoukkue Ilves johti ottelua Jonne Hjelmin maalilla 0–1. Optimistisimmat uskoivat varmasti Hakan kääntävän pelin vielä itselleen, mutta eivät takuulla tapaa, jolla kotijoukkue sen teki. Ja eritoten yksi mies.

Kalle Multanen paukutti entisen seuransa verkkoon neljä palloa reilussa puolessa tunnissa – sen jälkeen, kun hänen toisen jakson ensimmäinen osumansa oli ehditty hylätä paitsiona. Hakan 4–1-voitto Ilveksestä herätti myös Multasen unelman uudelleen eloon. ”Kun Ilves-peliin tuli neljä, sen jälkeen sivusin jo ennätystä, ja vasta siinä vaiheessa aloin miettimään uudestaan myös maalikuninkuutta”, Multanen kertaa.

Aalto jäi lopulta jälkeen paitsi Multasesta, myös ennätysmies Dabrowskista. KTP-hyökkääjä ei osunut enää kertaakaan syyskuun ensimmäisen päivän jälkeen. Vertailun vuoksi: Multanen iski samassa ajassa 11 kertaa. Aallon tuska ”huipentui” päätöskierroksen kotiottelussa Jippoa vastaan, kun hän sai 83. minuutilla pallon avopaikasta vain ylärimaan. 0–0-tasapeliin jääneiltä kotkalaisilta karkasi maalikuninkuuden lisäksi mitä katkerimmalla tavalla myös liiganousu, kun HIFK kiipesi vahvan loppukautensa ansiosta yllättäen KTP:n ohi Ykkösen mestariksi.

Sarjan loppuratkaisu sai myös Multasen hämmentymään. ”Viimeisen pelin jälkeen kesti pitkään, ennen kuin pääsin koppiin asti – siinä oli haastatteluja ja käynti jälkipelien vieraana. Kopissa alettiin puhua tuloksista ja joku kertoi, että HIFK nousi. Luulin, että kaverit kusettavat. Piti tarkistaa se itse, en uskonut muuten. Ihan älytön ratkaisu”, Multanen muistelee päätään pudistellen.

Vaikka kausi meni Multaselta henkilökohtaisesti nappiin, joukkueelle käteen jäi pettymys. Avoimesti liiganousua tavoitellut Haka jäi lopulta tasaisessa Ykkösen kärkinipussa viidenneksi, neljän pisteen päähän kärkijoukkue HIFK:sta.

”Olihan se meille iso pettymys. Aloitettiin tosi huonosti, hävittiin muutamia pelejä ja Kotka oli jo silloin tosi kaukana. Silloin tuli sellainen pieni ajatus, ettei me saada enää heitä kiinni. Sitten kun jossain vaiheessa Kotka alkoi häviämään pelejä, me taas saimme vähän kiinni, mutta silloin kun olisi ollut saumaa ottaa kiinni, niin hävittiin itse. Eihän se hyvä kausi ollut”, Multanen manaa.

Harmituksen määrää nostaa se, että hänellä on vahva tunneside valkeakoskelaisseuraan. Multanen on lähtöisin Viialasta, joka on nykyisin osa Akaan kaupunkia, mutta siirtyi 12-vuotiaana parinkymmenen kilometrin päässä sijaitsevan Valkeakosken Hakan junioreihin. ”Haaveena oli, että olisin saanut Hakan kanssa nousta liigaan. Se olisi ollut minulle vielä isompi juttu kuin normaalisti.”

Multasella on Hakaan myös sellainen suhde, että hän työskentelee seurassa oppisopimuksella. Aikanaan liikuntaneuvojaksi Vierumäeltä valmistunut mies tekee Tampereella sijaitsevassa Varalan urheiluopistossa seuratoimintaan liittyvää liikunta-ammattitutkinnon lisäkoulutusta. Oppisopimuskoulutus jatkuu tammikuun loppuun asti. ”Hommat on järjestetty sillä lailla hyvin, ettei se haittaa minun pelaamistani”, Multanen kehuu.

Maalitykin kentän ulkopuolisiin tehtäviin Hakassa on kuulunut muiden muassa junioreiden valmennusta sekä erilaisten tapahtumien suunnittelemista ja toteuttamista. Hän on ollut järjestämässä esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevien nuorten jalkapalloharjoituksia ja yritysten tyky-päiviä.

Se tiedetään jo, että Juho Rantalan pesti Hakan peräsimessä jää puolentoista kauden mittaiseksi, eikä siis jatku. Uuden pääkäskijän nimi on vielä tehtaanpiipun savun peitossa. Toistaiseksi treeneistä vastaa Jussila. Julkisuudessa on tiedetty jo kertoa Hakan olleen kiinnostunut myös ex-mestarivalmentajastaan Keith Armstrongista, mutta haaveet Keken paluusta Koskiin kariutuivat.

Myös pelaajapakka näyttäisi menevän uusiksi ainakin jossain määrin. Toistaiseksi Hakalla on julkistetut sopimukset vain seitsemän pelaajan kanssa. Yksi heistä on Multanen, jonka kaksivuotisesta paperista on nyt alkamassa toinen vuosi.

Mutta missä Multanen lopulta ensi kaudella pelaa? Äkkiseltään luulisi, että 30 maalia Ykkösessä tehnyt hyökkääjä herättäisi kiinnostusta myös sarjatasoa ylempänä.

”Kaikki tuttavat tuntuvat tietävän tilanteen paremmin kuin minä. Koko ajan tulee kysymyksiä, onko tullut kyselyitä ja minne aiot lähteä. Mutta ei ole tullut kyselyitä mistään. Toki liiga on vielä kesken”, hän pyörittelee. ”Minulla on sopimus voimassa, mutta totta kai jos eteen tulee jotain, kyllä minua kiinnostaa mennä eteenpäin. Haluaisin pelata liigassa, mutta ei se ole minulle välttämättä huono juttu ollenkaan, että pelaan Hakassa ensi vuonna.”

Multanen pelasi Veikkausliigaa Hakassa kausina 2008–2011 yhteensä 28 ottelua, joissa on syntyi neljä maalia. Hän ei kuitenkaan koe olleensa tuolloin parikymppisenä sellainen kuin haluaa olla: hyvä liigapelaaja. ”Haluan tehdä liigassa paljon maaleja ja voittaa jotain. En ole voittanut juuri mitään joukkueen kanssa. Nousu Ykköseen Ilveksen kanssa on ainoa sellainen.”

Juho Rantalan mukaan Multasella on varmasti rahkeita pelata ylemmälläkin tasolla – varsinkin, jos hän pääsee joukkueeseen, joka pystyy hyökkäämään ja luomaan paikkoja.

Itseensä luottaa myös Multanen. Hän uskoo pystyvänsä osumaan myös liigassa, vaikka tietää, että Ykkösen maalikuninkaankin on raitattava paikkansa kokoonpanoon uusilla, vahvoilla näytöillä. ”En usko, että mikään liigaseura olisi hommaamassa minua saletisti ykköskärjeksi. Ei se niinkään päin mene, mutta mieluummin pelaan kuin olen penkillä.”

Mutta voisivatko valkeakoskelaiset luopua maalitykistään? Multanen kertoo, ettei ole vielä keskustellut mahdollisesta siirrosta Hakan seurajohdon kanssa.

”Totta kai olemme valmiit neuvottelemaan, jos se on Kallen kehityksen kannalta hyvä vaihtoehto ja pojalla on kova hinku eteenpäin. Mutta ei kai mikään tavoitteellinen seura pelaajistaan ilmaiseksi luovu”, vastaa Jussila, joka hoitaa Hakassa ainakin toistaiseksi myös urheilutoimenjohtajan pestiä.

On Multasen tulevan kauden sarjataso ja joukkue lopulta mikä vain, hän itse muistuttaa vielä yhdestä realiteetista. ”Jos maalimääriä miettii, aika vaikea minun on tästä kaudesta enää parantaa.”